Blogi

• Voi Bob, Afrikassa on joulu ja joskus vielä juhannuskin
  Kirjoitettu 20.11.2014    

  Kommentit (1)

  

  Harvinainen Afrikkaa käsittelevä mainos, jossa on positiivinen vire. Saisi tulla tavaksi.

   

  ”Ajatus siitä, että joidenkin C-luokan kuuluisuuksien pitäisi pelastaa Afrikka, vuonna 2014, on perverssi esimerkki messias-kompleksista”, niittasi kenialainen analyytikko Abdullahi Halakhe Al Jazeeran haastattelussa.

  Halakhe viittaa irlantilaiseen Bob Geldofiin, joka kerää kyseenalaisin keinoin rahaa Ebola-viruksen vastaiseen työhön.

  Bob on haalinut joukon poptähtiä levyttämään hyväntekeväisyyslaulun, jonka tuotto käytetään Ebolan nujertamiseen.

  Harmi vain, että Geldofin valitsema laulu ei tee hyvää kenellekään.

  Kyseessä on 30 vuotta sitten ensimmäisen kerran levytetty viisu Do They Know It's Christmas. Laulua on soimattu Afrikan mustamaalaamisesta. Single esittää Afrikan toivottomana maanosana, joka on alati riippuvainen kehittyneiden maiden rahallisesta tuesta ja auttamisen halusta.

   

  Todellisuudessa Geldofin laulu kertoo paljon pahemmasta: onnettomuuspornosta. Kurjuudella mässäily on ollut vallitseva keino houkutella huomiota, rahaa ja resursseja humanitääriseen avustustyöhön ja köyhyyden poistamiseen jo vuosikymmenien ajan.

  Pääsääntöisesti kaikki kehitysmaiden hyväntekeväisyyskampanjat markkinoidaan avun tarpeessa olevien hädällä, tuskalla ja köyhyydellä. Yhdenkään avustuskampanjan mainosjulisteessa ei esiinny hyväntuulisia ja iloisia ihmisiä, vaan nälässä ja ahdingossa riutuvia tummaihoisia.

  Elliot Rossin mielestä kehitysmaiden avustuskampanjoiden markkinointityylit sotivat perinteisiä mainonnan kultaisia sääntöjä vastaan. Yleensä ajatellaan, että houkutteleva ja myyvä mainos syntyy positiivisuudesta. Hyvä fiilis myy, oli kyse sitten uusista autoista, vaatteista, taloista tai muista tavaroista.

  Miksi sitten kehitysmaiden avuntarvetta markkinoidaan kurjuudella? Eikö mainonnan positiivisuussäännön mukaan kannattaisi esitellä iloisia ja voimissaan olevia afrikkalaisia? Jotta nähtäisiin, mitä kaikkea hyvää kehitysavulla voidaan saada aikaan?

  Vastaus on ei.

  Me olemme tottuneet ja meidät on totutettu katsomaan, kuulemaan, ajattelemaan sekä olemaan katsomatta, kuulematta ja ajattelematta kehitysmaista tietyllä kaavamaisella tavalla.

  Mukisematta nielemme mediateollisuuden tuputtaman yksipuolisen maailmankuvan, jossa Afrikka on köyhä rahareikä, mutta siellä on aina kesä. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

   

  Meidän pitäisi olla huomattavan paljon kiinnostuneempia siitä, minkälainen on kehitysmaiden todellisuus. Globaalissa maailmassa Afrikka ei ole enää syrjäinen kolkka siellä jossakin, vaan esimerkiksi varteenotettava bisneskumppani. Ja yllättävän lähellä.

  Monet kehittyvät maat ovat tämän jo oivaltaneet. Esimerkiksi Kiina, Intia ja Turkki ovat lähteneet vauhdikkaasti tekemään bisnestä Afrikassa.

  Ilmankos ulkomaiset investoinnit Afrikkaan ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaisiksi.

  Vanhanaikaisten ja valheellisten mielikuvien vuoksi, monelta eurooppalaiselta on mennyt ohi kehittyvän Afrikan uskomattomat mahdollisuudet. Harva tietää, että Afrikassa on 60 prosenttia maailman vielä hyödyntämättömästä viljelykelpoisesta maasta, tehokkaasti kehittyvä infrastruktuuri ja paljon nuorta työikäistä väkeä. Vuonna 2030 afrikkalaisten keski-iän ennustetaan olevan 21,3 vuotta, kun taas länsimaissa vastaava luku on 43,7 vuotta.

  Lupaavista kehitysnäkymistä huolimatta Afrikka tarvitsee apua. Rahaa – totta kai – ja koulutusta, sekä resursseja Ebolan näivettämiseen. Mutta ei millä tahansa keinoilla. Eikä varsinkaan Geldofin Bobin.

   

  Yksi Kenian hyvän toivon herättäjistä on rap-artisti Octopizzo. Kiberan slummista kotoisin oleva muusikko on nyt yksi Kenian parhaiten ansaitsevista musiikin tekijöistä.

  Menestynyt idoli ei ole hylännyt juuriaan. Afrikan toiseksi suurimman slummin kasvattama artisti haluaa kylvää toivoa ja inspiraatiota vähäosaisille.

  ”En halua olla etäinen julkkis, epätodellinen tähti, vaan pitää jalkani maassa, ja osoittaa, että jokainen voi menestyä”, Octopizzo sanoi Mama Mzungulle antamassaan haastattelussa.

  Octopizzon kaltaiset ylpeydenaiheet saavat uskomaan afrikkalaisten taitoihin, tietoihin ja menestymisen mahdollisuuksiin. Kyllä täällä tiedetään, milloin on joulu. 

   

  Mama Mzungu

    Takaisin

  1 kommentti:

  Marjukka    23:35:35 20.11.2014

  Kiitos tästä tekstistä. Lilie Chouliaraki oli taannoin Helsingissä puhumassa näihin liittyvistä teemoista ja harmitti kun missasin luentonsa. Ks. mm. http://ics.sagepub.com/content/13/2/107.full.pdf+html Vastaa

   Peruuta vastaus

  Vastaa kommenttiin:

  Lähetä

  Kommentoi:

  Lähetä

Muista tekijänoikeus! Älä lainaa tai kopioi blogin sisältöä ilman lupaa. Asante sana.